amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: Lehtisadetta
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2009/11/lehtisadetta.html
Lauantai 28. marraskuuta 2009. Meillä on uusi harava. Meillä on myös uusi lehtienpuhaltaja ja järjestämme lähes päivittäin pihallamme lehtienpoistokisat. Lehtienpuhaltaja on meluisa, mutta toisaalta se osaa puhaltamisen lisäksi myös imuroida lehtiä ja silputa ne pieneksi hakkeeksi. Yleensä harava jääkin kilpailussa kakkoseksi. Paikallinen puusto on jo kuukauden ajan pitänyt huolta runsaasta kilpailumateriaalista. Illalla urheiltu piha on jo aamulla täysin lehtien peitossa. Tämä jaksoi hämmästyttä...Arlin...
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: Jääkiekkofani
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2010/04/jaakiekkofani.html
Torstai 29. huhtikuuta 2010. Viime kuussa en ehtinyt edes blogia kirjoittaa, kun piti fanittaa jääkiekkoa. Faniurani alkoi yllättäen viime syksynä, kun saimme tänne Arlingtoniin vieraaksemme todellisen jääkiekon ystävän. Ajattelin esitellä hänelle normaaliin tapaan alueen nähtävyyksiä aina Arlingtonin hautausmaasta Valkoiseen taloon, mutta toisin kävi. Koska satumme asumaan Washington Capitalsien harjoitteluhallin vieressä, vieraamme raahasi minut ensi töikseen jääkiekkoharjoituksia katsomaan. Niin lysti...
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: marraskuuta 2009
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2009_11_01_archive.html
Lauantai 28. marraskuuta 2009. Meillä on uusi harava. Meillä on myös uusi lehtienpuhaltaja ja järjestämme lähes päivittäin pihallamme lehtienpoistokisat. Lehtienpuhaltaja on meluisa, mutta toisaalta se osaa puhaltamisen lisäksi myös imuroida lehtiä ja silputa ne pieneksi hakkeeksi. Yleensä harava jääkin kilpailussa kakkoseksi. Paikallinen puusto on jo kuukauden ajan pitänyt huolta runsaasta kilpailumateriaalista. Illalla urheiltu piha on jo aamulla täysin lehtien peitossa. Tämä jaksoi hämmästyttä...Arlin...
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: Päivä kerrallaan
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2010/01/paiva-kerrallaan.html
Sunnuntai 31. tammikuuta 2010. Tosin yksi tämänvuotisista amerikkalaisista kalentereista päätyi kuin päätyikin seinällemme ihan yleisen mielenkiinnon nimissä. Tähän kalenteriin kun oli merkitty jos jonkinlaisia juhlapäiviä. En ollut esimerkiksi tiennyt, että tammikuun 23. päivä olisi ollut mitä parhain päivä jalkojen mittailuun. Ja tietysti tähänkin juhlaan olisi löytynyt myös postikortteja lähetettäväksi. Kyllä taas aika rientää kun on hauskaa. 1 New Year's Day. 3 Festival Of Sleep. 28 National Kazoo Day.
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: huhtikuuta 2010
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2010_04_01_archive.html
Torstai 29. huhtikuuta 2010. Viime kuussa en ehtinyt edes blogia kirjoittaa, kun piti fanittaa jääkiekkoa. Faniurani alkoi yllättäen viime syksynä, kun saimme tänne Arlingtoniin vieraaksemme todellisen jääkiekon ystävän. Ajattelin esitellä hänelle normaaliin tapaan alueen nähtävyyksiä aina Arlingtonin hautausmaasta Valkoiseen taloon, mutta toisin kävi. Koska satumme asumaan Washington Capitalsien harjoitteluhallin vieressä, vieraamme raahasi minut ensi töikseen jääkiekkoharjoituksia katsomaan. Niin lysti...
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: elokuuta 2009
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2009_08_01_archive.html
Maanantai 31. elokuuta 2009. Hei, you stole my nakki! Why are you suoling the muna? Näin kätevän kaksikielisesti meidän lapsillamme juttu luistaa. Sanastoa ja kielioppia napsitaan yhteenkin lauseeseen niin suomen kuin englannin kielestä. Kielivalintaa ohjaa yleisesti periaate: yli siitä, mistä aita on matalin eli puhutaan sitä, mitä helpoimmin mieleen tulee. Mutta suomen kielen pitäminen matkassa mukana on pitkälti vanhempien vastuulla. Niinpä kirjahyllyyn ujutetaan mitä mielenkiintoisempia suomenkie...
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: Tavarasta eroon
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2010/07/tavarasta-eroon.html
Maanantai 19. heinäkuuta 2010. Muutimme taas. Edellisestä muutosta oli vasta vuosi aikaa, joten homman piti olla suhteellisen helppo. Eihän sitä nyt vuodessa niin paljon ylimääräistä tavaraa ehdi nurkkiinsa kokoamaan. Mutta jotenkin kummallisesti pahvilaatikko toisensa jälkeen kuitenkin vain täyttyi roinasta. Kun vihdoin luulimme ehdottomasti pakanneemme kaiken mahdollisen, löytyi kaappien uumenista vielä kokonainen hyllyllinen villapipoja ja laatikollinen teippirullia. It's All Too Much. Peter Walsh on ...
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: kesäkuuta 2009
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2009_06_01_archive.html
Tiistai 30. kesäkuuta 2009. Tilapäinen muuttohäiriö kansainvälisissä kirjoitusyhteyksissä. Palaan tietokoneen äärelle mahdollisimman pian! Amerikkalaista arkipäivää on suurin piirtein kerran kuussa ilmestyvä juttusarja. Kysymykset ja kommentit otetaan ilolla vastaan. Susanna Andersson on äiti, psykologi ja mainosmies, joka sivutoimenaan ihmettelee amerikkalaista arkipäivää. Sunday Sweets: Dia de los Muertos. SCANDICA - REFLECTIONS OF LIFE. Mixu hits the road. My days in pictures.
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: Lunta luomassa
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2010/02/lunta-luomassa.html
Sunnuntai 28. helmikuuta 2010. Tänä vuonna Washington DC:n alueella - niin kuin varmasti koko pohjoisella pallonpuoliskolla - on satanut ennätysmäisen paljon lunta. Jo joulukuussa ihmiset olivat lumen kanssa ihmeissään, mutta joulukuun lumimäärät eivät olleet vielä mitään helmikuuhun verrattuna. Helmikuisen myräkän kaltaista tuiskutusta ei täällä oltu nähty sitten vuoden 1899. Valtavien lumimäärien takia tarvittiin kokonainen armeija aura-autoja puskemaan tietä lumikinosten läpi. Aura-autojen jättämä...
amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com
Amerikkalaista arkipäivää: syyskuuta 2009
http://amerikkalaista-arkipaivaa.blogspot.com/2009_09_01_archive.html
Keskiviikko 30. syyskuuta 2009. Eräs toinen äiti kertoi puoliksi häpeissään, puoliksi kauhuissaan, että hän joutui kerran jättämään 8-vuotiaan lapsensa puoleksi tunniksi yksin kotiin. Tosin hänellä ja lapsella oli koko ajan puhelu auki, joten lapsen ei olisi tarvinnut kuin rääkäistä, niin äiti olisi syöksynyt saman tien takaisin. Tapaus oli kuitenkin molemmille osapuolille niin jännittävä, että siitä puhuttiin vielä vuosi jälkeenkinpäin. Amerikkalaiseen elämänmenoon ei siis kuulu, että lapsi viettäisi pa...