peilissa.blogspot.com
devant mon miroir: heinäkuuta 2015
http://peilissa.blogspot.com/2015_07_01_archive.html
L´histoire d'une de mes folies. Sunnuntai 26. heinäkuuta 2015. Hyvinä päivinä minua ympärövät ihmiset, joista pidän niin valtavasti, etten osaa edes kertoa. Sellaisina hetkinä tuntuu, että minusta pidetään juuri sellaisena kuin olen. Tai ainakin sellaisena kuin he minut näkevät, mutta sillä ei ole väliä. Joinakin aamuina, kun muu maailma vielä nukkuu, harvahampainen raksamies tulee ihailemaan minun jalkojani. Se sanoo olevansa kuvanveistäjä, ja minusta se kaikki on vähän kiusallista. Uni ei hälvene helpo...
peilissa.blogspot.com
devant mon miroir
http://peilissa.blogspot.com/2016/07/joskus-sattuu-kamalan-paljon-nahda-ne.html
L´histoire d'une de mes folies. Sunnuntai 24. heinäkuuta 2016. Joskus sattuu kamalan paljon nähdä ne katseet ja ne hipaisut ja tuntea kipeästi oma vääränlaisuutensa. Mutta näin on paras, kaikki muu olisi typerintä ikinä. Vaikka olen tyhmä tyttö, niin joku raja se on minunkin tyhmyydelläni. Juon kaljan ja fisun ja toisen, mulla on kaunis mekko, enkä huomaa rakkoa jalassa ennen aamua. Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom). Ennen niin läheinen, nyt liian kaukana. Tyttö kuin jumalpatsas. Tropiikin yö ja päivä.
peilissa.blogspot.com
devant mon miroir: Älä katso silmiin
http://peilissa.blogspot.com/2016/10/ala-katso-silmiin.html
L´histoire d'une de mes folies. Lauantai 15. lokakuuta 2016. Työterveyshoitaja on kamalan onnellinen siitä, etten ole ylipainoinen. Hymyilen ja suoristan ryhtiäni ja huokaisen helpotuksesta, kun varmistuu, etten joudu vaa'alle. Kuuntelen kiltisti nukkumisen merkityksestä ja siitä, ettei paino saa laskea. Mutta ennen kaikkea nukkumisesta. Pääasia on, etten ole ylipainoinen. Mieluummin alipainoinen, vaikkei se sitä ääneen sanokaan. Ja kun sulla on kuitenkin toi lihasmassa kasvanut i...Elämä on niin kulutta...
peilissa.blogspot.com
devant mon miroir: lokakuuta 2016
http://peilissa.blogspot.com/2016_10_01_archive.html
L´histoire d'une de mes folies. Torstai 20. lokakuuta 2016. Tämä ei ole sellaista elämää, mitä mä tahdon elää. Lauantai 15. lokakuuta 2016. Työterveyshoitaja on kamalan onnellinen siitä, etten ole ylipainoinen. Hymyilen ja suoristan ryhtiäni ja huokaisen helpotuksesta, kun varmistuu, etten joudu vaa'alle. Kuuntelen kiltisti nukkumisen merkityksestä ja siitä, ettei paino saa laskea. Mutta ennen kaikkea nukkumisesta. Pääasia on, etten ole ylipainoinen. Mieluummin alipainoinen, vaikkei s...Elämä on niin kul...
peilissa.blogspot.com
devant mon miroir: maaliskuuta 2016
http://peilissa.blogspot.com/2016_03_01_archive.html
L´histoire d'une de mes folies. Torstai 17. maaliskuuta 2016. Tänäänkin olen kiitollinen pilvistä, vaikka ne vähän tiputtelevatkin vettä taas uudelle tukalleni. Kevätaurinko on auringoista julmin, sen valo on terävää ja hyökkäävää, ja vaikka se saa talvitakin tuntumaan tukalalta, se ei lämmitä tarpeeksi, että uskaltaisin kaivaa nahkatakin esiin. Voi kun hoivaisit itseäsikin noin, olisit hellä ja arvostaisit. Se ei taaskaan päästä minua helpolla, ja olen aika tolaltani lähtiessäni. Se on taas varannut...
peilissa.blogspot.com
devant mon miroir: joulukuuta 2015
http://peilissa.blogspot.com/2015_12_01_archive.html
L´histoire d'une de mes folies. Sunnuntai 27. joulukuuta 2015. Kaikki on niin helvetin järjestyksessä. Työ on niin varma ja vakituinen kuin mikään duuni näinä aikoina, vuokra ei vieläkään noussut, koira on terve, kalanpoikaset kasvavat normaalisti ja Pessi on kivempi kuin koskaan. Mutta kun en minä osaa. Tyrmään sen ehdotukset järjestelmällisesti. Ei pähkinöitä päivittäin. Eikä juustoa. Eikä ainakaan sitä leipää! Joulu on ollut oikein onnistumisen juhlaa: en ole oksentanut, viiltänyt enkä kuollut. Si...
peilissa.blogspot.com
devant mon miroir: syyskuuta 2016
http://peilissa.blogspot.com/2016_09_01_archive.html
L´histoire d'une de mes folies. Lauantai 10. syyskuuta 2016. Ainakin useimmiten koitan kiltisti syödä proteiinit ja hiilarit ja rasvaakin sen mitä pystyn. Aina ei mene kuin elokuvissa, ja sitten syön karkkia. Päässä huutaa viha, en tarvitse ruokaa ja olen vain löysä paska, ja sitä koittaa vastustaa valtava kehittymisen nälkä. Haluan päästä treeneissä (ja ehkä joskus oikeissa peleissäkin) kovempaa ja kauemmas, hypätä korkeammalle ja hitata lujempaa. Lauantai 3. syyskuuta 2016. Laskeutuminen arkeen sieltä ...
peilissa.blogspot.com
devant mon miroir: syyskuuta 2015
http://peilissa.blogspot.com/2015_09_01_archive.html
L´histoire d'une de mes folies. Maanantai 28. syyskuuta 2015. I must walk away again. Vaikka vatsa on täynnä ja kehon akuutit tarpeet tyydytetty, se ainainen ikinälkä ei muutu. Se vaanii taka-alalla kyltymättömänä syvänä tyhjiönä. Kaikki tämä on niin tuttua, ei ollenkaan uutta. Olen vain ehtinyt unohtaa, millaista se todella on. Kuinka mieli osaakaan kaunistella mennyttä. Perjantai 25. syyskuuta 2015. My touch above your skin. Maanantai 21. syyskuuta 2015. You will never see me again. Kun samana päivänä ...
peilissa.blogspot.com
devant mon miroir: Olla jotakin
http://peilissa.blogspot.com/2016/09/olla-jotakin.html
L´histoire d'une de mes folies. Lauantai 3. syyskuuta 2016. Joskus elämä pyörittää kuin karuselli, niin että vielä viikkojenkin päästä hengästyttää. Kun seikkailukaupungin kadut tekevät askeleen kevyeksi, pimeys laskeutuu ja vapauttaa salaisuudet ja E on siinä ihan vieressä elämässä ne samat hetket. Jalkaa pitää kasassa metri teippiä, mutta eniten minua pelottaa opiskelu. Se kylmyys ja väsymys, akateeminen vapaus, ruokalat ja ne käytävät, joihin on helppo hukkua. Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom). Ennen n...
